Johdanto: Myytti vaarattomasta vesihöyrystä
Viimeisten kymmenen vuoden aikana katukuva on muuttunut Berliinin, Madridin tai Lontoon kaltaisissa kaupungeissa. Missä aiemmin leijui tupakan kirpeä sininen usva, tuoksuu nykyään usein vanilja, mansikka tai raikas minttu. Sähkösavuke on aloittanut voittokulkunsa suosittuna vaihtoehtona tupakoinnille. Mutta sen leviämisen myötä kasvaa myös niiden huoli, jotka eivät itse käytä laitetta: passiivihöyryttäjät.
Pitkään aikaan sitkeästi elättiinkin huhua, että päästö olisi vain vaaratonta ”vesihöyryä”. Tämä oletus on tieteellisesti kumottu ja vaarallisen harhaanjohtava. Se, mitä sähkösavukkeesta tulee, on kemiallinen aerosoli – seos hienoimmista nestepartikkeleista ja kaasuista. Vaikka tiede vahvistaa, että tämä aerosoli on huomattavasti vähemmän myrkyllistä kuin palaneen tupakansavukkeen savu, se ei suinkaan ole neutraali aine, kuten raikas vuoristoilma.
Tässä kattavassa raportissa sukellamme syvälle passiivihöyryn molekyylikoostumukseen. Analysoimme, mitä aineita ulkopuoliset kolmannet osapuolet hengittävät, miten nikotiini vaikuttaa lapsiin ja raskaana oleviin naisiin ja miksi niin kutsuttu ”kolmannen käden höyryttäminen” (jäämät pinnoilla) on aliarvioitu riski. Tämä ei ole mielipidekirjoitus, vaan näyttöön perustuva analyysi kaikille, jotka haluavat suojella omaa ja läheistensä terveyttä.
I. Aerosolin anatomia: Mitä kolmannet osapuolet todella hengittävät?
Ymmärtääksemme riskejä, meidän on ensin korjattava termi ”passiivinen tupakointi”. Sähkösavukkeet eivät polta tupakkaa. Siksi ei synny ”sivuvirran savua” (savu, joka nousee savukkeen hehkuvasta kärjestä). Huoneilman kuormitus syntyy lähes yksinomaan päävirrasta, jonka höyryttäjä hengittää sisään ja sitten ulos.
Mutta mitä keuhkojen vedon jälkeen jää jäljelle? Tutkimukset osoittavat, että vaikka ihmiskeho absorboi suurimman osan ainesosista, merkittävä määrä vapautuu takaisin ympäristöön.
1. Kantaja-aineet: Propyleeniglykoli (PG) ja glyseriini (VG)
Nämä kaksi ainetta muodostavat yli 90 % jokaisen e-nesteen pohjan.
- Propyleeniglykoli (PG): Synteettinen aine, jota käytetään myös diskojen savukoneissa. Sen tiedetään sitovan aromeja ja tuottavan ”Throat Hitin” (kurkun karheus).
- Kasvipohjainen glyceriini (VG): Paksu aine, joka on vastuussa tiheistä, valkoisista pilvistä.
- Riski kolmansille osapuolille: Huoneilmassa nämä aineet vaikuttavat hygroskooppisesti, eli ne sitovat kosteutta. Passiivihöyryttäjille tämä voi aiheuttaa kuivia silmiä, nenän limakalvojen ärsytystä ja kuivumisen tunnetta kurkussa. Vaikka ne on hyväksytty elintarvikelisäaineiksi (E1520 ja E422), niiden massiivista inhalatiivista pitkäaikaisvaikutusta kolmansiin osapuoliin ei ole vielä lopullisesti tutkittu.
2. Nikotiini: Näkymätön vaikuttava aine
Myös nikotiinipitoiset nesteet vapauttavat nikotiinia huoneilmaan. Vaikka höyryttäjä absorboi jopa 95 % nikotiinista itse, loput 5 % päätyvät aerosoliin.
- Pitoisuus: Nikotiinipitoisuus huoneilmassa on sähkösavukkeissa moninkertaisesti pienempi kuin tupakansavukkeissa (usein alle kymmenesosa).
- Imeytyminen: Siitä huolimatta biomarkkeritutkimukset osoittavat, että henkilöillä, jotka oleskelevat voimakkaasti höyrystävässä tilassa, on veressään kohonneita cotiniinipitoisuuksia (nikotiinin hajoamistuote). He siis altistuvat passiivisesti nikotiinille.
3. Aldehidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t)
Tässä kemiallinen prosessi muuttuu monimutkaiseksi. Kun nesteä kuumennetaan, voi muodostua termisiä hajoamistuotteita.
- Formaldehydi, asetaldehydi ja akroleiini: Nämä aineet ovat mahdollisesti syöpää aiheuttavia tai ärsyttäviä. Ne syntyvät pääasiassa, kun höyrystin ylikuumenee (ns. “Dry Hit”).
- Hyvä uutinen: Nykyaikaisilla laitteilla, joissa on lämpötilan säätö ja riittävä nesteen virtaus, näiden aineiden muodostuminen on minimoitu. Kolmansien osapuolien altistus on yleensä alle WHO:n suositusten sisäilman raja-arvojen.
- Huono uutinen: Halvat kertakäyttölaitteet tai väärä käyttö voivat lisätä näitä arvoja, mikä aiheuttaa tarpeetonta kuormitusta huoneilmaan.
4. Raskasmetallit ja nanohiukkaset
Aerosoli sisältää erittäin pieniä hiukkasia, jotka voivat tunkeutua syvälle keuhkoihin (alveolien läpi). Lisäksi höyrystimen (kierteen) metallilankasta irtoavat mikroskooppisen pienet metallihiukkaset voivat vapautua.
- Metallit: On todettu jäännöksiä nikkelistä, kromista, lyijystä ja mangaanista.
- Riskinarvio: Nämä metallit ovat myrkyllisiä. Kuitenkin passiivihöyrystimen määrä on erittäin pieni – usein satoja kertoja pienempi kuin tupakansavussa. Äkillinen “raskasmetallimyrkytys” passiivihöyrystämisestä on erittäin epätodennäköistä, mutta krooninen kertymä vuosien aikana on teoreettinen riski, joka tulisi välttää.
II. Suorat vaikutukset hengitysteihin ja keuhkoihin
Keuhkot ovat herkästi reagoiva elin, joka on suunniteltu hapen ja hiilidioksidin kaasujen vaihtoon – ei kemiallisiin aerosoleihin.
1. Akuutit ärsytykset ja tulehdusreaktiot
Ei-höyrystimiin altistuvat passiivihöyrystimen käyttäjät raportoivat usein subjektiivisia oireita. Nämä eivät ole kuviteltuja, vaan fysiologisesti selitettävissä. Propyleeniglykolin ja aromiaineiden hienojakoinen sumu kerrostuu limakalvoille.
- Oireet: Yskänärsytys, hengenahdistus rasituksen yhteydessä, limaneritys.
- Mekanismi: Kemialliset aromivahventeet (esim. kanelialdehydi, vanilliini tai mentoli) voivat aktivoida solutason tulehdusmarkkereita, vaikka niitä hengitettäisiin vain passiivisesti.
2. Riski astmaatikoille ja COPD-potilaille
Passiivihengitys aiheuttaa merkittävän ongelman ihmisille, joilla on yliherkkä keuhkoputkisto (astma).
- Ärsykevaikutus: Aerosoli voi toimia ärsykkeenä, joka laukaisee astmakohtauksen. Höyryn partikkelit voivat supistaa keuhkoputkia.
- Tutkimustilanne: Nuorten tutkimukset osoittavat korrelaation E-savukkeiden höyryn altistumisen ja astmasymptomien heikkenemisen välillä. Tälle ryhmälle pätee: Täydellinen höyryttömyys ympäristössä on välttämätöntä.
3. Infektioriski
On viitteitä siitä, että tietyt höyryssä olevat ainesosat voivat heikentää keuhkoputkien silmäripsien toimintaa (vaikka vähemmän kuin tupakansavu). Tämä voisi teoreettisesti johtaa siihen, että virukset ja bakteerit poistuvat keuhkoista huonommin, mikä lisää passiivisesti altistuneiden henkilöiden riskiä saada vilustuminen tai hengitystieinfektioita.
III. Mahdolliset riskit sydän- ja verisuonijärjestelmälle
Pitkään aikaan ajateltiin, että nikotiini vahingoittaa “vain” käyttäjän sydäntä. Mutta myös passiivinen nauttiminen vaikuttaa systeemisesti.
1. Nikotiinin saanti ja hemodynaamiset vaikutukset
Kuten jo mainittiin, nikotiini pääsee keuhkojen ja jopa ihon kautta verenkiertoon passiivihengittäjillä.
- Sympaattisen hermoston aktivaatio: Nikotiini aktivoi sympaattista hermostoa, osaa, joka vastaa suorituskyvystä ja stressistä.
- Seuraukset: Jo pienetkin annokset voivat herkissä ihmisissä johtaa lievään sydämen sykkeen ja verenpaineen nousuun. Terveelle ihmiselle tämä on yleensä vähäpätöistä (verrattavissa passiiviseen kofeiinin hajuhavaintoon, vaikka kemiallisesti eri). Sydänsairauksista tai rytmihäiriöistä kärsivien kohdalla on kuitenkin vältettävä jokaista tarpeetonta rasitusta.
2. Hapettava stressi ja endoteelin toiminta
Uudemmat tutkimukset keskittyvät hapettavaan stressiin. Höyryssä olevat vapaat radikaalit (makuista ja lämmityksestä johtuen) voivat päästä verenkiertoon.
- Vasemmanvaltimoiden jäykkyys: Hapen oksidatiivinen stressi voi vahingoittaa endoteelisoluita (verenkiertojärjestelmän sisäkerros). Näiden solujen toimintahäiriö on ensimmäinen askel ateroskleroosissa (verisuonten kalkkeutumisessa).
- Vertailu: Passiivisen höyryn vaikutus on nykyisten tietojen mukaan selvästi vähäisempää kuin passiivisen savun, koska erittäin myrkyllinen hiilimonoksidi ja oksidatiivinen stressi palamispartikkeleista puuttuvat. Silti vaikutus on mitattavissa (“Ei-nolla riski”).
IV. Erityiset riskiryhmät: Miksi lapset ja raskaana olevat ovat tabu
Eettiset ja tieteelliset näkemykset ovat tässä samaa mieltä: suojeltavat ryhmät eivät saa altistua lainkaan. Fyysiset erot terveisiin aikuisiin ovat merkittäviä.
1. Lasten ja pienempien lasten haavoittuvuus:
Lapset eivät ole pieniä aikuisia. Heidän aineenvaihduntanopeutensa on korkeampi, he hengittävät nopeammin (ja siten ottavat suhteellisesti enemmän haitallisia aineita) ja heidän elimensä ovat kasvuvaiheessa.
- Nikotiinin neurotoksisuus: Ihmisen aivot kehittyvät noin 25-vuotiaaksi asti. Nikotiini on neurotoksiini, joka voi vaikuttaa synapsien kehitykseen. Eläintutkimukset viittaavat siihen, että altistuminen varhaisessa vaiheessa voi johtaa tarkkaavaisuushäiriöihin (ADHD:n kaltaisiin oireisiin) ja lisääntyneeseen riippuvuuden riskiin myöhemmin elämässä.
- Keuhkokehitys: Keuhkorakkulat (alveolit) lisääntyvät vielä lapsuudessa. Erittäin hienot partikkelit ja ärsyttävät aineet voivat häiritä tätä kasvua ja vaikuttaa pysyvästi keuhkojen toimintaan.
- Mykotautiriski (Nestemäinen): Usein unohdettu aspekti “passiivisesta riskistä” ei ole höyry, vaan itse tuote. Värikkäät, hyvän tuoksuiset nestepullot houkuttelevat pieniä lapsia. Nikotiinia sisältävän nesteen nieleminen on hengenvaarallista (korkea toksisuus suun kautta nauttimisen yhteydessä).
2. Raskaus ja sikiö:
Istukka ei ole nikotiinille este. Jos raskaana oleva altistuu passiiviselle höyrystämiselle (tai oleskelee voimakkaasti sumuisissa tiloissa), sikiö altistuu myös.
- Verenkiertohäiriöt: Nikotiini supistaa verisuonia istukassa ja napanuorassa. Tämä voi johtaa sikiön hapen ja ravintoaineiden aliravitsemukseen.
- Seuraukset: Riski alhaiseen syntymäpainoon, ennenaikaisiin synnytyksiin ja äkilliseen lapsen kuolemaan (SIDS) kasvaa.
- Keuhkojen kypsyminen: Nikotiini vuorovaikuttaa fetuksen keuhkojen reseptorien kanssa ja voi häiritä niiden kypsymistä, mikä tekee lapsesta alttiimman astmalle myöhemmin elämässä.
- Yhteenveto: Raskaana oleville nollatoleranssipolitiikka passiivista höyryä ja passiivista savua kohtaan.
V. Kolmannen käden höyry: Aliarvostettu vaara jäänteissä
Tiedämme “Toisen käden savusta” (passiivisavusta). Mutta mikä on “Kolmannen käden”? Tämä tarkoittaa jäänteitä, jotka kerrostuvat pinnoille höyryn haihtumisen jälkeen.
- Tahmea kalvo: PG ja VG muodostavat hienon kalvon ikkunoihin, pöytiin, leluihin ja vaatteisiin. Tässä kalvossa nikotiini ja muut haitalliset aineet sitoutuvat.
- Uudelleen vapautuminen: Pinnoilla oleva nikotiini voi reagoida muiden ilmaan päätyvien aineiden (esim. salpetrinen happo) kanssa ja muodostaa syöpää aiheuttavia Tupakkakohtaisia nitrosamiineja (TSNA) muodostuu.
- Vaara ryömiville lapsille: Pienet lapset, jotka ryömivät lattialla ja laittavat asioita suuhunsa, imevät nämä haitalliset aineet ihon ja suun kautta.
- Merkitys: Tämä korostaa, miksi myös höyrystys “avoin ikkuna” tai “kun lapsi ei ole huoneessa” voi olla ongelmallista, jos jäänteet kerrostuvat pysyvästi asuntoon (matot, verhot).
VI. Lemmikkieläimet: unohtuneet passiivihöyryttäjät
Yksi terveyskeskustelussa usein unohdettu näkökulma on lemmikkimme.
- Kissat: Kissat reagoivat erittäin herkästi Propyleeniglykoli. Kissat voivat saada nikotiinin inhalaation tai nauttimisen seurauksena Heinz-kappaleanemian (verenpuutteen).
- Koirat: Koirilla on herkät nenät ja hengitystiet. Nikotiini on erittäin myrkyllistä koirille ja kissoille. Vaikka passiivinen höyry ei yleensä ole tappavaa, aerosolin jäänteet eläimen turkissa, joita se nuolee puhdistaessaan, voivat aiheuttaa myrkytysoireita.
VII. Konteksti ja luokittelu: Sähkötupakka vs. tupakkasavuke
Kaikkien näiden riskien jälkeen on tärkeää säilyttää konteksti, jotta ei aiheuteta väärää paniikkia.
Tieteellinen kanta instituutioilta kuten Kansanterveyslaitos tai Suomen syöpätutkimuskeskus on monipuolinen:
- Passiivisavuke (tupakka) on tappava ja sisältää tuhansia myrkkyjä, terva- ja hiilimonoksidipitoisuuksia korkeina.
- Passiivihöyry (sähkötupakka) sisältää selvästi vähemmän haitallisia aineita. Kolmansien osapuolien altistus on moninkertaisesti pienempi.
Tämä tarkoittaa: Jos tupakoija siirtyy sähkötupakkaan asunnossa, ilmanlaatu paranee merkittävästi muiden asukkaiden osalta verrattuna aiempaan tupakointiin. Mutta: verrattuna tupakoimattomaan talouteen ilmanlaatu on huonompi.
Sääntö on: Passiivisavuke > Passiivihöyry > Raikas ilma.
VIII. Johtopäätökset ja toimintasuositukset
Sähkötupakka on vahingon vähentämisteknologia tupakoijille, mutta ei elämäntapatuote ilman riskejä kolmansille osapuolille. Sähkötupakkahöyryn hengittäminen sisältää mahdollisia vaaroja hengitysteille, sydän- ja verisuonistolle sekä lasten kehitykselle.
Konkreettisia toimenpiteitä arkeen
Jotta voit suojella omaa ja muiden terveyttä, tulisi seuraavat ohjeet ottaa käyttöön:
- ”Ulkoilusääntö”: Käsittele sähkötupakoita samoin kuin tupakkasavukkeja, kun ympärillä on tupakoimattomia, lapsia ja raskaana olevia. Höyrystä ulkona.
- Ilmanvaihdon hallinta: Kun sisätiloissa höyrystetään, varmista hyvä ilmanvaihto. Aerosolit eivät pysy ilmassa yhtä pitkään kuin savu, mutta kertymistä tulisi välttää.
- Sähkötupakan kielto: Höyrystämistä autossa tulisi välttää, erityisesti kun matkustajia on mukana. Pieni ilman tilavuus johtaa erittäin korkeisiin hiukkaspitoisuuksiin ja nikotiinipitoisuuksiin.
- Puhdistus: Puhdista säännöllisesti pintoja huoneistoissa, joissa höyrystetään, poistaaksesi ”kolmannen käden” jäämiä.
- Sosiaali-etiketti: Kysy ennen kuin höyrystät. Monet ihmiset kokevat suuria höyryn pilviä häiritseviksi, vaikka he eivät ”haise”.
Politiikan yhteenveto
Julkinen tietoisuus on lisättävä. Viestin ei tulisi olla ”Sähkötupakat ovat vaarattomia”, vaan ”Sähkötupakat ovat vähemmän haitallisia kuin tupakka, mutta eivät kuulu lasten tai ei-tupakoivien keuhkoihin”. Laajentaa tupakointia koskevia säädöksiä sähkötupakoihin suljetuissa julkisissa tiloissa, kouluissa ja liikennevälineissä on looginen ja välttämätön seuraus ennaltaehkäisevän terveydenhuollon näkökulmasta.
Vain kunnioituksen, valistuksen ja tieteellisesti perustellun varovaisuuden avulla voimme hyödyntää sähkötupakan etuja tupakoijille vaarantamatta muiden terveyttä.





































